/t/ henkäyksellinen konsonantti (aspiroitu klusiili) · henkäyksen pituuden kaavio
T, kuten sanoissa tak ja tid; suomenkielinen jättää painollisen tavun alussa helposti pois t:n jälkeisen henkäyksen.
Suomenkielisten tyypilliset korvaajat: /t/ (aspiroimaton [t˭])
Ääntämisohje: Painollisen tavun alussa p, t ja k vaativat ilmapuuskan: sulkeuman jälkeen kuuluu lyhyt h-mainen henkäys ennen vokaalia (tak ≈ ”thaak”). Suomen p, t ja k ovat ilman tätä henkäystä. Ruotsissa juuri henkäys erottaa pil:n bil:stä, joten ilman sitä sana voi kuulostaa väärältä. s:n jälkeen (spela, stopp, skola) henkäystä ei tule.
Luotettavuus: vahva – perustuu luettuihin tutkimuksiin.
Lähteet: Beckman ym. 2011 (A, VOT noin 55–75 ms), Suomi ym. 2008 (A, suomen VOT noin 10–20 ms), Kuronen & Leinonen 2000 (A), Kuronen 2016 (A); s:n jälkeen Hu 2012 (A, Elertin ja Garlénin mukaan C). (A = luettu itse lähteestä, B = vain tiivistelmä, C = toisen lähteen kautta.)